Johtoryhmien tehokkuuden parantaminen

effect on cut-e:n ja Bang & Midelfartin yhteistyön tuloksena syntynyt verkkotyökalu, jota käytetään mittaamaan ja kehittämään johtoryhmien tehokkuutta.

effect antaa johtoryhmälle näkökulman sen vahvuuksiin ja kehitystarpeisiin sekä tarjoaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia tehokkuuden parantamiseksi.

Video

Tohtori Henning Bang johtoryhmien tehokkuudesta

Webinaari: Maksimoi tiimin tehokkuus

Tämä webinaari selvittää, miten johtoryhmiä voi tukea ja valmentaa parempaan tehokkuuteen käyttämällä cut-e:n effect-työkalua. effectin mittausten ja seurannan ytimessä on Bang & Midelfartin 40 vuotta kattava johtoryhmien tehokkuuden tutkimus. Mallia on testattu yli 100 johtoryhmän kehityksen testaukseen viimeisten 15 vuoden aikana.

Vertaa johtoryhmäsi tehokkuutta muihin

Johtoryhmän tehokkuuden kehittämisessä ryhmän jäsenten itsearviointi ryhmän toiminnasta on hyvä lähtökohta. Itsearvioinnin tulokset tarjoavat lähtötason, jota vasten ryhmän tulevaa kehitystä voidaan mitata. Yleensä kuitenkin halutaan myös tietää, miten muut johtoryhmät menestyvät ja toimivat yhdessä. effect on menetelmä, joka perustuu tutkittuun ja laajalti käytettyyn tehokkuuden arviointimalliin ja antaa mahdollisuuden verrata johtoryhmääsi yli 200 muuhun johtoryhmään.

Miten effect kehitettiin ja mihin se perustuu?

Apulaisprofessori Henning Bang (PhD) on vuodesta 1981 johtanut tiimien tehokkuuden tutkimusta Oslon yliopiston psykologian laitoksella. Projektin päätarkoitus on tunnistaa tehokkaan johtoryhmän indikaattoreita sekä tekijöitä, jotka ennustavat, vaikuttavat tai liittyvät tällaiseen suorituskykyyn.

Käytyään läpi viimeisten 35 vuoden aikana aiheesta julkaistun kansainvälisen tutkimukseen ja seurattuaan yli 200 johtoryhmän empiiristä tutkimusta, tohtori Bangin tutkimusryhmä on kehittänyt kattavan johtoryhmän tehokkuutta kuvaavan mallin.

Malli koostuu 24 tekijästä ja effect-työkalu pohjautuu sille. efectin käyttämä verkkokysely edellyttää kaikkien johtoryhmän jäsenten arvioivan ryhmän suoritusta kokonaisuutena jokaisen tekijän kohdalla. Vastauksia verrataan sitten yli 200 johtoryhmästä muodostettuun vertailuryhmään.

effectin avulla yritykset voivat arvioida ja määritellä johtoryhmiensä kehitystarpeet. cut-e tarjoaa verkkotyökalun, koulutuksen ja käyttäjätuen tarvittaessa.

Miten matalaan organisaatioon saadaan koottua tehokas johtoryhmä?

Tämä on erinomainen kysymys, ja vaikka tuntuukin että ratkaisu on helppo, on toimivan johtoryhmän kokoaminen käytännössä vaativaa. Se johtuu siitä, että matalassa organisaatiossa on runsaasti erilaisia ihmisiä, joilla on erilaiset taidot ja näkökulmat, joita he tuovat johtoryhmään. Lisäksi matalissa organisaatioissa on helposti painetta kerätä johtoryhmiin mahdollisimman paljon ihmisiä. Tässä on neljä vinkkiä pulman ratkaisuun:

  • Aivan ensimmäiseksi on harkittava ryhmän koostumusta, keitä edustetaan ja ovatko erilaiset taidot, näkemykset ja vastuualueet riittävästi edustettuina.
  • Seuraavaksi tulee asettaa toiminnan kannalta selkeät rajat joiden piirissä ryhmä työskentelee sekä prosessit joita se noudattaa ja varmistaa että jokainen ryhmän jäsen ymmärtää ne.
  • Kolmanneksi tulee painottaa ryhmäkokouksien perusteellinen valmistelu, jotta jokainen jäsen tulee kokoukseen valmiina keskustelemaan ja tekemään päätöksiä.
  • Lopuksi johtoryhmää tuetaan päätösten toimeenpanossa.

Lisää aiheesta

Bang, H., Fuglesang, S. L., Ovesen, M. R., & Eilertsen, D. E. (2010). Effectiveness in top management group meetings: The role of goal clarity, focused communication, and learning behaviour. Scandinavian Journal of Psychology, 51, 253-261.

Cannon, M. D. & Edmondson, A., (2005), Failing to Learn and Learning to Fail (Intelligently). Long Range Planning, no. 3, 299-319.

Cohen, S. G. & Bailey, D. E., (1997). What Makes Teams Work: Group Effectiveness Research from the Shop Floor to the Executive Suite. Journal of Management, vol. 23 no. 3, 239-290.

De Wit, F. R. C., Jehn, K. A. & Greer, L. L., (2012). The Paradox of Intergroup Conflict - A Meta-Analysis. Journal of Applied Psychology, 360-390

Distefano, J. J., Maznevski, M. L. (2000). Creating value with diverse teams in global management. Organizational Dynamics, vol. 31 no. 1, 124-153

Edmondson, A., (1999). Psychological safety and learning behavior in work teams. ProQuest Psychology Journals,  vol.  96 no. 6, 1258-1274

Edmondson, A. & McLain Smith, D., (2008). Too hot to handle? How to manage relationship conflict. Rotman Magazine, vol. 49 no. 1, 6-31

Edmondson, A. & Lei, Z., (2014). Psychological Safety - The history, renaissance and future of an interpersonal construct. annualreviews.org

Friedman, V., Lipshitz, R. & Popper, M., (2005). The Mystification of Organizational Learning. Journal of Management Inquiry

Kozlowski, S. & Bell, B., (2001). Work Groups and Teams in Organizations. Cornell University ILR School

Mathieu, M., Maynard, T., Rapp, T. &Gilson, L., (2008). Team Effectiveness 1997-2007: A Review of Recent Advancements and a Glimpse Into the Futur. Journal of Management

Salas, E., Sims, D. & Burke, S., (2005). Is there a "Big Five" in Teamwork?. Small Group Research

Assessment Product Finder

Etsi yli 40 arviointimenetelmän joukosta tarpeisiisi sopivin testi tai kyselylomake.
Etsi
Aihe
Instrument